Nää on mun vilijonkka-kengät, jotka haalin ittelleni kierrätyskeskuksesta kahdella eurolla. Tykkään näissä pienestä kiilakorosta ja pienistä maihariviboista, jotka kuitenkin minimoi siro kärki. Olin aatellu jo sijoittaa pienen omaisuuden tän tyylisiin jalkineisiin. Olipas siis melkonen mäihä löytää nää käytetynä ja koossa 41!
Vasemmalla ylhäällä on mun suosikki: harmaa palmikkokuvioinen tupsulla varustettu pipo. Saattaapi olla, että tää on ihan vuotta 2007, mut mä tykkään! Tä on sopivan paksu ja rento ja sopii moneen asuun. Viime talvena mut pysäytettiin ja kysyttiin päähineeni alkuperää, ja mikäs sen mieltälämmitäävämpää:)
Ylhäällä oikealla kokoelmani (yeah right) uusin yksilö. Ostin aika spontaanisti hennesiltä joskus alkusyksystä. Oon nähny monella samanlaisen mut omassa päässä näyttää jotenki siltä, et yrittäisin liikaa. Silti muutama käyttökerta kertynyt tälläkin.
Mustan lököpipon taisin hankkia seiskalla, jolloin olin kuulkaas niin helvetin rock, ettei paremmasta väliä (not). Tää lienee ainoita vaatekappaleita, joita mulla siltä kaudelta vielä on tallessa. Musta on kuitenki sellanen luottoväri, joka ei petä koskaan ja joka natsaa kaikkeen. Nykyään noudatan kuitenkin kohtuuden rajoja siinäkin värissä. Tän malli on vähän kumma mutta hakaneulalla saa ihmeitä aikaan tässäkin mytyssä. Tää on myös vähän huono paukkupakkasilla, korvista tuulee sisään tää pääsää.
Alhaalla vasemmalla äitin kasikytluvun jonkun boheemikauden heräteostos(?), jota yleensä pidän nurinpäin niin, että se menee kokovalkoisesta myssystä. Räpsäisin kuvan kuitenkin tosta kirjavasta puolesta. Tää on oikeestaan melko läämmin ja oikean mallinen, risuja saa kuitenkin materiaali. Villa kutittelee niin ikävästi korvia. Muuten tää kyllä ansaitsis nykyistä ahkerampaa kulutusta. Ehkä tänä talvena otan sen tehokäyttöön.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti