Villapaita ei ole ehkä ihan ajankohtainen mutta syksyä ajetellen käytännöllinen.
Farkkupaitaan olen törmännyt muutamassa suosikkiblogissani ja viimeaikoina ennen mauttomalta näyttänyt vaate on alkanut kovastikin miellyttämään ilmääni. Vaate löytyikin isän varastoista, mutta taidan silti jatkaa ihan oman paitani etsimistä kirppiksiltä.
Korkea vyötärö, rispaantuneet lahkeen suut, vaalea väri ja materiaalina farkku. Tarvitseeko enempää sanoa?
Haastan kaikki tätä lukevat menemään omien vanhempien vaatekaapeille tekemään (positiivisesti ja negatiivisesti) yllättäviä löytöjä;-)
Tämäntyyppistä farkkuliiviä olen puolitosissani metsästänyt kirpputoreilta, sillä en ihan heti olisi valmis maksamaan sellaisesta täyttä hintaa. Käytettynä se kuitenkin tuntuu ihan potentiaaliselta kaapintäytteeltä. Äidin kaapista kaivamani liivi on peräisin varmaan 80-luvulta. Silmä vaatii vielä vähän totuttelua, mutta eiköhän se löydä tiensä jotakin asua piristämään.
Haastan kaikki tätä lukevat menemään omien vanhempien vaatekaapeille tekemään (positiivisesti ja negatiivisesti) yllättäviä löytöjä;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti